Ilmalämpöpumppujen myynti ja asennus Jyväskylässä ja lähiseuduilla

Ammattilaisen tekemä kartoitus on aina hyvä aloitus ilmalämpöpumpun hankinnalle. Hän näkee kuinka isoa tilaa on tarkoitus lämmittää tai jäähdyttää ja millainen rakennus on eli pystytään tekemään laitevalinta perustuen kohteen todellisiin tietoihin. Aina kartoitusta ei välttämättä tarvita, mutta tarkat tiedot ovat hyvän lopputuloksen perusta. Kartoituksessa katsotaan samalla ulkoyksikön ja sisäyksikön sijoituspaikat valmiiksi, jolloin tarjous on mahdollisimman tarkka. “

Ilmalämpöpumppujen ominaisuuslistaukset ovat todella pitkiä; joten omat tarpeet ohjaavat vahvasti ostopäätöstä. Tässä muutamia mietittäviä seikkoja:

Ääni. Paraskaan ilmalämpöpumppu ei ole hyvä, jos se on liian äänekäs. Käyntiääneen kannattaa kyllä kiinnittää huomiota.

Ohjaukset. Lämmitystoiminnossa ilmaa pitäisi pystyä ohjaamaan huonetilassa alaspäin, lattianrajaa kohti. Jäähdytystoiminnolla viileä ilma pitäisi pystyä ohjaamaan ylöspäin, katonrajaan. Tällä voidaan välttää vedon tunteen syntyminen. 

Liikkeen tunnistaminen. Automatiikat pystyvät tunnistamaan tilasta ihmiset ja liikkuvat ihmiset. Ilmalämpöpumpun automatiikka pystyy ohjaamaan ilmavirran pois ihmisistä ja myös kytkemään itsensä energiansäästötilaan silloin, kun tilassa ei oleskella. 

Takka. Suomalaisissa taloissa on lisäksi hyvin usein tulisija. Miten se tulisijan lämpö pystytään maksimaalisesti hyödyntämään yhdessä ilmalämpöpumpun kanssa on aina hyvä kysymys, eli löytyykö laitteesta takkatoiminto.

Etäohjaus. Kaukosäädin on usein hukassa, mutta tänä päivänä etäohjauksella kaukosäätimen saa kännykkään. 

Ulkonäkö. Tärkeää on, että sisäyksikkö sopii kohteeseen muotoilunsa ja ulkonäkonsä perusteella. Kompakti koko on aika oleellinen asia, eli mitä pienempi se on, sen helpompi sille on sijoituspaikka löytää.

Ulkoyksikön alle kertyy lämmityskäytössä vettä, joka talven myötä jäätyy. Täytyy pitää huolta siitä, että se ei nouse koneeseen saakka. Sulatusveden ohjaimia on saatavissa lisävarusteena. Jäähdytyskäytössä puolestaan sisäyksikkö tuottaa vettä ja pitää katsoa, että putkissa on tarpeeksi kaatoa, ettei vesi jää seinälle kellumaan.

Puutalossa se ei ole yleensä ongelma. Normaalilla kuppiterällä pystytään tekemään reikä, ja läpiviennit tietysti tiivistetään sekä eristetään. Kivitalossa voidaan käyttääi timanttiporausta joko vedellä tai kuivatimantilla, se riippuu siitä onko betonia vai harkkoa. Molempiin pitää tietysti varautua. Jos tehdään vesitimantilla, niin vaikka on hyvät märkäimurit, suojataan paremmin ettei parkettiin tai mihinkään muuallekaan tule jälkiä.

Jos kyseessä on taloyhtiö, sieltä pitää hakea lupa. Taloyhtiössä ei saa omin päin laittaa lämpöpumppuja vaan aina vähintään ilmoitus pitää tehdä. Joissakin suojelluissa taloissa voi olla, että kaupungilta pitää pyytää ulkoyksikön sijoitukselle lupa, mutta harvoin niissä on tullut vastaan mitään esteitä. Laitetaan suojakoteloa yksikön päälle, jos taloyhtiö niin vaatii. Omakotitalossa ja mökillä ei lupia tarvita.

Ilmalämpöpumpun asennuksen saa tehdä vain siihen pätevöitynyt henkilö. Suomessa Tukes ylläpitää rekisteriä pätevistä asentajista.

Sähkötyöt ovat aina ammattilaisten hommia. Virransyöttö tulee ulkoyksikköön ja sitä kautta sisäyksikölle. Vanhoissa taloissa se on harvoin oikeassa paikassa valmiina ja silloin vedetään sähkökeskukselta oma varoke ja ohjataan turvakytkimeen. Jos lähietäisyydellä on pistorasia, sähkönsyöttö otetaan siitä. Talon sähköliittymä on käytännössä aina riittävä ilmalämpöpumpun käytölle.

Ei se asiakkaalle ole yhtään vaikeaa. Asentajat on ammattilaisia, jotka tekevät asennuksia koko ajan. Valtaosa asennuksista hoituu saman päivän aikana ja etukäteen kartoituskäynnillä on katsottu, ettei mitään esteitä asennukselle ole sekä sovittu asiakkaan kanssa miten asennus toteutetaan.